Henkilön kuoleman jälkeen häneltä jäänyt omaisuus eli kuolinpesä täytyy luetteloida ja siitä tulee tehdä perukirja. Tämä tehdään tavallisesti kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Mutta ennen kuin perunkirjoitustilaisuus voidaan järjestää, on suoritettava monta asiaa, jotta perunkirjoituksesta tulee virallinen. Tässä tekstissä perehdytään näihin asioihin yksityiskohtaisesti.
Dokumenttien kerääminen
On suositeltavaa, että läheiset miettivät hautajaisten jälkeen rauhassa, miten lähtevät toimimaan perinnönjaon toimittamiseksi. Hyvin usein on viisasta turvautua ammattilaisen apuun, koska siten vältetään varmimmin riidat ja erimielisyydet. Juuri näiden johdosta saattaa käydä jopa niin, ettei perunkirjoitusta ehditä tehdä ajoissa. Perunkirjoituksen tulee tapahtua kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Mikäli näin ei tapahdu, voi verottaja langettaa myöhästymismaksun. Dokumenttien kerääminen voi viedä paljon aikaa, joten aikaa ei ole tuhlattavaksi.
Mikäli vainaja asui elämänsä aikana useammilla paikkakunnilla, hänen virkatodistuksensa on kerättävä kaikilta näiltä paikkakunnilta. Myös vainajan sukupuu on tutkittava, jotta löydetään kaikki perilliset. Jokaisen perillisen ja kuolinpesän osakkaan tulee toimittaa virkatodistus tai ulkomailla asuvan elossaolotodistus, minkä perusteella kaikille kuolinpesän osakkaille toimitetaan kutsu perunkirjoitustilaisuuteen. Kuolinpesän osakkaita eivät ole vain vainajan lapset ja lastenlapset ja vainajan leski, vaan myös sellainen henkilö tai organisaatio, jolle vainaja on testamentannut jotakin.
Omaisuuden luettelointi ja perunkirjoitus
Kuolinpesä valitsee kaksi uskottua miestä, jotka hoitavat kuolinpesän omaisuuden luetteloinnin ja varojen arvottamisen. Mikäli kyseessä on suurempi omaisuus, voi olla viisasta valita uskotuiksi miehiksi ammattitaitoiset henkilöt. Näin vältetään mahdollista epäluottamuksen syntymistä. Laki ei määritä uskottujen miesten koulutusta, mutta käytäntö on osoittanut, että kokemus ja ammattitaito ovat vahvoja ominaisuuksia.
Omaisuuden luetteloinnin, velkojen kirjaamisen ja virkatodistusten hankkimisen jälkeen on kuolinpesä kutsuttava koolle perunkirjoitustilaisuuteen. Tilaisuudesta kirjoitetaan erillinen dokumentti, joka on nimeltään perukirja. Siinä tulee olla kirjattuna tiedot pankeista, vakuutusyhtiöistä ja viranomaisilta. Myös jo mahdollisesti jaetut ennakkoperinnöt tulee olla mainittuina sekä siitä tulee käydä ilmi kuolinpesän osakkaat eli perilliset ja mahdolliset testamentin saajat. Tämä perukirja lähetetään veroviranomaisille, jolloin se toimii samalla ikään kuin vainajan veroilmoituksena.
Perinnönjako tarkoittaa vainajan omaisuuden jakamista. Se jaetaan vainajan rintaperillisten, lesken ja mahdollisten testamentin saajien kesken. Perinnöstä on maksettava perintövero. Perunkirjoitus ja perinnönjako on hyvä antaa ammattilaisen hoidettaviksi, jolloin kaikki tulee suoritetuksi oikein.
Perunkirjoituksessa neuvoo: Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy.
Lait on suunniteltu suojaamaan ihmisiä ja luontoa. Ne antavat oikeuksia tehdä tiettyjä asioita, mutta ne myös rajoittavat haitallisia tekemisiä. Demokraattisessa yhteiskunnassa lait säädetään vaaleilla valitussa parlamentissa. Maan korkein laki on perustuslaki. Muiden lakien tulee sopia perustuslain arvoihin. Mikäli lakiasiat kiinnostavat, tervetuloa blogin pariin.
Yksittäinen ihminen tarvitsee lakimiehen eli juristin apua joissakin elämäntilanteissa, jollaisia saattavat olla läheisen kuolemaan liittyvät perintöasiat, avioero, kiinteistön tai asunnon osto tai vaikkapa mahdollisen työsopimuksen epäselvyydet. Juristin tehtävänä on auttaa asiakastaan ymmärtämään tilanne ja puolustamaan oikeuksiaan, mikäli niitä on tilanteessa laiminlyöty.
Lakiasioiden ymmärtäminen auttaa meitä myös globaalistuvassa maailmassa puolustamaan ihmisoikeuksia ja luonnonarvoja. Toivottavasti blogi tarjoaa antoisia lukukokemuksia. Rakentavat kommentit ovat myös erittäin tervetulleita.